lauantai 20. marraskuuta 2010

Lyhyellä aamulenkillä

Ollilla meni koko perjantaipäivä nukutuksesta toipumiseen herätyspiikistä huolimatta. Pari kertaa käytettiin poikaa asioilla lähimetsässä, muuten makoili joko omassa korissa tai emännän sängyssä, josta on tullutkin Ollin uusi lempipaikka. Ostin emännälle untuvatäkin, joten sen päällä on koirankin pehmeä makoilla.

Lauantaiaamuna oltiinkin sitten niin reipasta poikaa heti ennen seitsemää. Kesti kyllä aikansa, että kotiväki älysi nousta sängystä seurustelemaan melkein vuorokauden yhteen kyytiin nukkuneen koiran kanssa. Virtaa siis oli enemmän kuin olisi tarvinnutkaan. Lenkki ei kuitenkaan ollut kuin lyhyt pyrähdys lähimetsässä.

Päivä on sen verran valostunut, että sain valokuvan Ollista uusi viitta harteillaan. Fleecevuorinen ja tuulipukukankainen päällystakki on Best Friendin mallistoa ja maksoi säästökaupassa kympin verran. Takaosan kuminauhat leikattiin heti pois, mutta muuten takki istuu hyvin Ollille ja valjaat menevät mukavasti takin päälle. Heijastimet plussaa! Ollin takin koko on M.

Ja tällaiselta näyttää meidän lähimetsä, kun lumi on tullut maahan.
Vaikka asutaan kaupungissa, sadan metrin päästä kotoa löytyy ihan oikea metsä.

4 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että poika on ennallaan. Talvipuku on hieno, yksinkertaisen tyylikäs. Mahtuiskohan Vilmallekin? Edellinen annettiin Lunalle, kun kiristi niin kuminauhat eikä tullut mieleen leikataniitä pois.

    Metsä on suomalaisen kaupungin onnela, kivenheiton päässä joka paikasta täälläkin.

    VastaaPoista
  2. Katriina: Talvipuku mahtuu kyllä Vilmalle, kun kerran mahtuu 12-kiloiselle Ollillekin. Takaosan kuminauhat täytyy todellakin leikata pois. Ilmeisesti M-koko on tarkoitettu lyhyempiselkäiselle koiralle.

    VastaaPoista
  3. Ihan hienot lenkkimaisemathan teillä ovat:) Metsäähän nyt pitää sentään vähäisen olla.. Onhan se kiva koiran tehdä tarpeensa metsään:)

    Koirapuistoissa on varmaan koiralle makoisat hajut mutta me ei ikimaailmassa tuon "häirikkö"-Ossin kanssa voitaisi mennäkään niihin kun se alkaisi kuitenkin uhittelun ja voi olla, että kuonoon tulisi... Ei sen puoleen, että täälläpäin olisi muuta kuin metsää... Terveiset Ossi ja M-L

    VastaaPoista
  4. Marja-Leena: metsälenkeissä on sekin hyvä puoli, ettei tarvitse kakkoja kuljetella pussissa.

    Ollin kanssa mennään koirapuistoon vain silloin, kun siellä ei ole muita. Ainoastaan naapuritien irlanninsetterin, naapurien rotweilernartun ja beaglien kanssa tullaan toimeen hyvin.

    VastaaPoista

Luemme mielellämme kommentteja!